Sain sitten toka vikalla viikolla äidin tallille kuvaajaksi, ihme kyllä, se kun ei oikein viihdy talleilla. Ei kyllä ollu paras päivä ottaa äitiä mukaan... Kentällä Kono päätti esitellä huonoimmat puolensa...
Haimme Konon tarhasta ja hoidin sen ja suuntana oli maastoreitti, joka päättyy kentälle. Lähdimme tekemään sellasen 3km maastoreissun, saman jonka ratsastin silloin koeridassa. Tästä postauksesta tulee sitten tosi kuvapainoitteinen!
Laukkaaaa!
Taas kävi tää perus, että ravinostosta tarjottiin laukkaa, ja kyllä se mulle kelpas, koska meno oli kuitenkin hallinnassa! ;)
Sitten onnistuttiin jopa ravaamaan!
Tää on tän reitin ihan paras puoli, nimittäin iso ja suht loiva laukkamäki, Kononen ei tuolla alhaalla meinannut pysyä nahoissaan ja sen huomas, kun annoin laukkapohkeet, niin herra lähti kovaaaaa!
Satula alkaa kallistumaan... XD
Äidin hieno taidekuva :)
Ton kentän omistajalla on muitakin nelijalkaisia, kuin heppoja ;)
Kentällä olosta ei oo muuta sanottavaa, kuin että siitä ei tullut mitään. Jarrut oli kateissa ja ekaa kertaa Kono yritti kyllä mut sieltä alas saada mm. hyppimällä kentältä pois ja vetämällä päätä alas. Kenttä työskentely lopetettiin, kun saatiin yksi ympyrä ravissa ja sekin meni huonosti, mutta pysyipähän käsissä. Että sen enempää mun ei varmaan tarvii tästä kertoa. Laukkailtiin parit kerrat, ravattiin ympyrä ja pois. Mutta, pysyinpähän selässä ;)
Selkee kuva siitä, että jarruja ei oltu vielä keksitty!
Sitten vaan takas tallille... Ikävä kyllä matkalla tuli yks rekka vastaan, mutta selvittiin siitä ihan hyvin, koska kerrankin rekan ratissa oli oikeesti todella ymmärtäväinen kuski! :) (y)
Tallille tulessa Kono ilmoitti Damelle tulostansa ja harjauksen jälkeen takas tarhaan, jossa Dame jo innoissaan odotti ;) <3