Bloggaaminen ei ole enää innostanut, niin kuin ennen. Mulla on koko aika kiire ja bloggaamisesta on tullut pakonomaista. Viimeisenä niittinä oli perjantainen anonyymi, jolloin huomasin, että en voi enää blogata asioita omaksi ilokseni, vaan pienimmistäkin jutuista tulee p*skaa niskaan. Ennen bloggasin itelleni sen takia, että haluaisin myöhemmin lukea ja muistella asioita ja nykyään, jos kerron epäonnistumisista, saan kuulla anokommentteja siitä, kuinka huono olen tai sitten joku tulee pienistäkin vääristä termeistä kitisemään. Oikeasti mua ei kiinnosta, koska jokainen tekee virheitä ja asioista voi huomauttaa asiallisestikin. Nyt varmaan kaikki ajattelee, että olen tosi pinnallinen, kun yhdestä loukkaavasta anokommentista laitan pelin poikki ja sitten saan valituksia siitä, että "Blogimaailma on julmaa, että itepähän lähdit mukaan"... ja muuta vastaavaa. Tiedän, että blogimaailma ei aina ole mukavaa, mutta silti on eri asia sanotaanko asiat negatiivisesti, vai oikeasti tahallaan loukkaukseksi. Voin kyllä myöntää, että perjantainen anonyymikommentti aluksi hiukan loukkasi, koska kuka tahansa loukkaantuisi, jos joku tulisi haukkumaan huonoksi kaikessa. Kuitenkin vähän ajan päästä tästä anonyymistä tuli yleinen naurunaihe ja en edelleenkään voi lukea sitä kommenttia nauramatta, joten tosiaankaan tämän takia en pidä bloggaamisesta taukoa. Myös yksi syy on se, että seuraava postaus olisi kertonut taas epäonnistumisesta ja en nyt jaksaisi taas kuunnella valitusta mun ratsastuksesta... Jokainen tekee virheitä ja sen takia siellä ratsastustunneilla ollaan. Ei sitä nyt heti voida olla gp-tason kouluratsukko!
Joten päätin, että pidän pienen enintään noin kahden viikon tauon ja uskon sen jälkeen, että bloggaaminen on taas mukavampaa, koska oikeasti tykkään tästä. :) Kiitos kaikille, jotka on jaksanu aktiivisesti kommentoida mukavia asioita, teidän takia tätä hommaa jaksaa tehdä! <3 Uskon myös, että ne lukijat, jotka oikeasti haluaa seurata tätä blogia jaksavat kyllä odottaa pari viikkoa. Tämä tekee ihan hyvää kaikille, koska ette tekään jaksa lukea blogia, jos bloggaaja ei ehdi panostamaan bloggauksien laatuun.
Hyvää loppusyksyn jatkoa! <3 Palaillaan taas vähän ajan päästä! ;)
Ensinnäkin anteeksi postaustauosta... on vaan ollut ihan hirveästi kaikkea. Luulin, että koeviikon jälkeen helpottaa, mutta päin vastoin, piti alkaa heti tsemppaamaan täysillä taas uudessa jaksossa. Vaikka bloggaminen onkin kivempaa, kuin opiskelu, niin sen on ollut nyt pakko jättää vähäksi ajaksi pois. Eniten uuden jakson alussa on stressannut uskonto... vaikka se onkin mun vahvuus! ;) Koska etäopiskelu vaatiikin enemmän aikaa, kun oisin uskonu...palautettavia töitä suht usein ja aikataulu liian tiukka, kuitenkin edelleenkin elossa ja toisesta ussan palautettavasta työstä tuli 5/6 (<paras mitä oon koskaan esseestä saanu XD) Esseet muuten arvioidaan arvosanalla 1-6 baytheway!
Voisin pikaiseen kertoa tosta etäopiskelusta: Sotungin lukio on ainoa lukio Suomessa (ja koko maailmassa), jossa on mahdollista opiskella etänä, eli siitä aineesta ei ole tunteja, vaan ainostaan joitain tehtäviä netin välityksellä ja sitten osallistutaan kokeeseen, eli opiskelu on täysin omalla vastuulla. Itse pidän etäopiskelusta, mutta sekin välillä unohtuu ja sit palautan töitä kaksi tuntia ennen kuin vuorokausi vaihtuu! XD Pitäis taas saada uusi innostus koulunkäyntiin ja alkaa taas tosissaan opiskelemaan... Mun kiinnostus on ihan nollissa nykyään... Viikko aikaa lukea 361 sivuinen kirja ja tehdä essee...huoh!
Mun koulunkäynti on oikeesti rankkaa, vaikka mun lukkarit näyttää reikäjuustolta! =P
No mutta pienen vuodatuksen jälkeen, voisin palata aiheeseen! ;) Eli kirjotan nyt kahdesta edellisestä ratsastuskerrasta Husössä. Alku meni vähän huonosti, koska mut oli laitettu B-tasosen ryhmään, nii enhän mä siel osannu mitään, mutta pääsinpä hyppäämään kunnolla! ;) Vaihdoin muuten ryhmää C-B-tasoseen poniryhmään viime viikosta alkaen, että en ollut tossa vaikeessa ryhmässä, kun ton yhden tunnin.
Ekalla kerralla saavuttiin tallille reilu tunti aikasemmin ja odottelin mun kaveria ja siinä odotellessa kävin kattomassa listan ja menin Kille nimisellä 165cm korkealla torinhevosella. Sitten kun mun kaveri saapu, niin kierreltiin paikkoja (tää kamu ratsastaa Husössä) ja se näytti missä mikäkin on. Käytiin hakemassa Killen varusteet ja mentiin laittamaan sitä valmiiksi. Herranjumala se oli korkea! :D Ku jotenkin, kun vertaan Konoseen (145cm)... Kun Kille oli valmis, niin mä laitoin ridakamat päälle ja lähdettiin pikkuhiljaa maneesille. Oli outoo mennä ratsastamaan hupparissa, ku ulkona ei ollu ku +6. Maneesissa sitten nousin Killen selkään, säädin jalustimet ja aloitin alkukäynnit. Ne meni hyvin! ;)
Aloitettiin vähän ajan päästä itsenäinen alkuverkka ja siinä sai samalla mennä yhtä s-tehtävää. Itse ehdin vaan yhden kerran mennä sen tehtävän, kun oli hiukan ruuhkaa. Alkuverkoista alkoikin se alamäki... Sain kirjaimellisesti valitusta jokaisesta asiasta ja olin muutenkin ihan pihalla ja neljä viikoa edellisestä kunnon ratsastuksesta... Suurin valituksen aihe oli ohjat... Ku en oo vaan tottunu ratsastamaan "ylilyhyillä" ohjilla. Myös yllärinä tuli, että ravin piti olla kiitoravia ja laukan melkein sama. Jotenkin sit selviydyttiin alkuverkasta ja aloitettiin ratsastamaan rataa.
Aluks kahden esteen sarja, jonka jälkeen käännös niin, että laukaat koko lyhyt sivu ja puolesta välistä pitkää sivua kaarros kentän keskellä olevalle 60cm korkeelle punakeltaiselle pystylle, sen jälkeen vähän niinkuin täyskaarto takas uralle ja sitten vielä loppuun sama sarja, kuin alussa. Voitte kuvitella mun ilmeen, kun opettaja nostaa esteet aluks 60cm korkeuteen ja ennen sitä mun korkein hyppäämä este oli 40cm....! XD + eka sarja piti tulla 5-6 laukalla... En ollu sitäkään aikasemmin tehny! Kuitenkin oli pari huonoa radan alotusta, mutta silti meidän vahvuus oli tää esterata! :) Lopuks viel se sarja nostettiin 70cm ja tehtiin samaa tehtävää. Kerran alotin huonosti ja ihmeen kaupalla heppa hyppäs sarjan toisen osan ja ite en ehtiny mukaan, joten alotettiin alusta.
Toinen tehtävä (s-tehtävä) on jo teknisesti vaikeeta ja sit viel mulle, joka ei oo hirveitä hypänny... Se oli katastrofi! :S En osaa selittää sitä, mutta näette sen videosta alkuverkoista ja sit lopussa. Menin siinä KAKS kertaa vikan esteen ohi... En oikeen tiedä mitä ajattelin... Olin vaan niin pihalla kaikesta, et ei kyl kiertäny ykskään ajatus mun päässä! ;) Videolle en laittanu niitä epäonnistumisia, koska se olis ollu todella pitkästyttävää kateltavaa... :D
Opettaja sit tunnin loputtua kysy, kun käveltiin loppukäyntejä, että oonks mä hirveitä hypänny... No tota noinni... :D Kuitenkin se oli sitä mieltä, että voisin jäädä sen tasoselle tunnille, koska hallitsen kaikki askellajit, mutta tulin siihen tulokseen, että ratsastus on kivempaa, jos tulee edes jotain onnistumisen fiiliksiä. :) Silti tunnista jäi erittäin hyvä fiilis, koska selviydyin omasta mielestäni kuitenkin yllättävän hyvin verrattuna mun osaamiseen ja teinpähän uuden hyppyennätyksen! Nyt mun korkein hyppäämä este on 70cm! :)
^^Hui kun tuli pitkä selostus! XD Propsit sille, joka jakso lukea!
Nyt kerron tän viime viikon ponitunnin erittäin tiivistetysti. Uus ja vanha tunti on samana päivänä, mutta ponitunti alkaa tuntia aikaisemmin eli klo 19.00. Menin äidin kanssa tallille ja menin Victor "Vicke" nimisellä ponilla. Käytiin sitten ettimässä se. Löydettiin se ja äiti lähti kotiin. Tutustuin samalla pariin kivaan tallilaiseen! :) Vicke oli hoitaessa kärttyinen. Mokasin muuten, ku lähdin hakemaan Vicken kamoja... Sanoin niille tallilaisille, että käyn hakemassa Vicken kamat ja menin sitten varustehuoneeseen ja aloin ettiä Vicken kamoja sieltä... Ylläri en niitä sieltä löytäny ja palasin Vicken luo ja kysyin näiltä tallilaisilta, että missä Vicken kamat on ja ne vei mut ihan toiseen paikkaan! Enhän mä tienny, et hepoille ja poneille on eri varustehuoneet... XD Laitoin sitten Vicken ja itteni valmiiksi ja mentiin kentälle. En meinannut saada satulaa kiristettyä, mutta onneksi sain joltain apua ja pääsin selkään ja lähdin kävelemään alkukäyntejä. (Huomatkaa, että en muistanu kysyä kenenkään nimiä! XD)
Tunnin tehtävänä oli pohkeenväistö. Lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle ja sen keskelle, joko oikealle tai vasemmalle voltti ja sitten toisessa päässä käännytiin siihen suuntaan missä oli eniten tilaa ja sitten pitkäsivu pohkeenväistöä. Mentiin aluks käynnissä ja vähän ajan päästä kaikki mentiin harjoitusravissa. Se oli kyllä kauheaa, koska Vickellä on tosi isot askeleet ja koko tunnin aikana en saanu itteäni sinne hyvin, että en pomppis. Kuitenkin pohkeenväistö meni ihan ok, alussa aina paremmin. :) Sen jälkeen jakaannuttiin kahdelle ympyrälle ja aloitettiin laukkaamaan. Ideana oli, että vuorotellen taivutetaan hevosta ulos ja sisäänpäin, ilman, että ympyrän koko muuttuu. Se oli kyllä kiva tehtävä. Ulos asetus ei oikein onnistunu, mutta sisäänpäin asetus meni mun mielestä tosi hyvin. Vickellä oli aivan ihanat askeleet laukassa.
Sitten vaan loppukäynnit ja kaartoon. Tunnista jäi ihan positiivinen fiilis ja tykästyin Vickeen, vaikka se onkin aika menevä poni !:3
Pakko vielä kertoa, että kun menin tunnin jälkeen viemään Vickeä sen karsinaan, niin siellä oli vuohi syömässä Vicken iltaheiniä! XD
Mulla on ratsastuksen taholta uusia ja hyviä uutisia, mutta siitä lisää postauksen lopussa ;)
Kävin eilen Konosella ratsastamassa, mutta ei taaskaan mennyt ihan putkeen. Se on kamustaan tullu niin riippuvaiseksi, että aina kotiin päin tultaessa katoo kontrolli täysin... Mutta ei siitä ainakaan toistaiseksi enempää. Koska ratsastus ei mennyt putkeen ja siitä ei ole mitään kerrottavaa (mentiin samaa lenkkiä, kuin aina kesälläkin), joten siitä löytyy jo postaus. Joten ajattelin kertoa teille muuten siitä päivästä ilman ratsastusta, koska se oli ihan hauska päivä ;)
Menin iskän kanssa tallille ja käytiin hakemassa Konosen kamat hoitopaikalle. Onneksi iskä kysyi, että tarviinko apua Konosen hakemisessa ja vastasin kyllä... Muuten en olis tienny mitä tehdä! :D Mentiin laitumelle ja otin normaaliin tapaan Konon riimunnarun ja suuntasin hakemaan sitä ja arvatkaapas kuka lähti karkuun?! :D Se on aina antanu nätisti ottaa ittensä kiinni eikä tullu edes mieleen, että se saattaisi laukkailla kamunsa kanssa karkuun. Ne onneks juoksi sitten iskän luokse portille ja ovelasti yritin hiipiä aidan viertä pitkin ja juuri kuin olin Konosta saamassa kiinni, niin kummatkin lähti taas laukkaamaan karkuun laitumen toiseen päähän... Uus yritys ja lähdin yrittämään kiinni ottamista uudestaan. Taas yhtä kehnoilla tuloksilla, joten palasin iskän luokse portin pieleen ja katoin taakseni ja sieltähän Konosen kamu laukkaa mua kohti, hetken tuli sellanen wtf?-fiilis, et mitä mä teen, mut onneks oli "kättä pidempää" ja pelkkä riimunnarun heilautus sai hepan laukkaamaan takaisin Konosen luokse. Sit iskän kanssa mietittiin, että kuinka kauan me aiotaan kokeilla vai lähdetäänkö takas mökille päin? Onneksi iskällä oli auton (mun tulevan auton ;)) avaimet mukana ja saatiin sitten Konosen kamu niillä houkutettua portille iskän luokse ja mä lähdin aitoja pitkin taas uuteen Konosen metsästysyritykseen ja Konon luokse päästyä se päätti taas ottaa hatkat. Se selkeesti nautti siitä, ilmeestä päätellen ;) Onneks sen huomio herpaantu hetkeksi ja se pysähty ja jäi kuuntelemaan avainten kilinää ja minä ninjana nappasin hevosen vihdoinkin kiinni! :D Hetken tuli sellanen momentti, että miten me päästään laitumelta pois, ilman, että Konon kamu lähtisi mukaan. Onneksi se meni todella helposti ja yllättävän hyvin! :D
Laitoin Konon valmiiksi ja lähdettiin ratsastamaan...
Takasin tallille tullessa olin harmissani, koska odotin maastoreissulta tosi paljon, koska en ole päässyt pitkään aikaan ratsastamaan. Riisuin Konon kamat ja vein sen takas laitumelle. Vein kamat varustehuoneeseen ja lähdin kuvaamaan kännykällä molempia heppoja. :)
Ja nyt se iloinen yllätys, nimittäin extemporee aloitan ratsastuksen ensi viikon tiistaina hevostunneilla Husössä! :D Eli pystyn jatkamaan blogin pitoa ihan normaalisti. Alettiin vaan äidin kanssa puhumaan, että mulla on hirveä hinku ratsastamaan ja koska lukio on niin rankkaa välillä, niin tartten viikkoon edes yhden kivan asian. Seuraavana päivänä tosta keskustelusta mulle oli varattu Husöseen paikka heppatunneille tiistaina klo 20.00! ;) Olen kyllä innoissani, mutta jännittää vähän mennä uuteen isoon paikkaan yksin... Mut eiköhän se ihan hyvin kuitenkin mene! :)
Olen siellä nyt tämän syyskauden loppuun ainakin. Jos paikka miellyttää jatkan siellä siitä eteenpäinkin. Jos kuitenkin paikka ei miellytä ja Östikselle tulee uusi omistaja saatan palata sinne.
Eli poissuljettua ei kuitenkaan ole se, että palaisin Östikseen, jos toiminta jatkuisi, mutta se on sitten sen ajan asia. :)
